Lähes kaikissa lähteissä on todettu, että kiinteässä aurinkopaneeliasennuksessa Suomessa paras suunta on kohti etelää kallistuskulman ollessa 45 astetta. Tällä asetuksella saadaan kiinteistä paneeleista paras vuosituotanto. Tämän suuntauksen jonkinlainen heikkous on kuitenkin siinä, että tuotantohuippu painottuu keskipäivään ja varsinkin kesällä olisi hyvä saada energiaa tasaisemmin koko päivän ajan. Suuntauksella voidaankin hiukan painottaa tuotantoa vuorokauden eri aikoihin, mutta miten tämä vaikuttaa vuosituotantoon?
Ilmatieteen laitoksella on avointa dataa ja he ovat koostaneet mm. testivuoden, jolla voi tehdä erilaisia laskelmia asiaan liittyen. Toki todellinen tuotantomäärä voi vaihdella paljonkin vuodesta ja asennuspaikasta riippuen. Teimme datan perusteella havainnollisen 3D monitahokkaan, josta voi helposti nähdä miten suunta ja kallistus vaikuttavat vuosituotantoon. Monitahokkaassa on oletettu että 45 asteen kallistuksella etelään saadaan paras 100 %:n vuosituotanto kiinteällä asennuksella. Muut tahokkaan sivut kertovat kuinka monta prosenttia tästä ”maksimista” saavutetaan. Datana on käytetty Jyväskylän mittauspisteen dataa.
Erot ovat yllättävän pieniä varsinkin kaakko-lounas suunnissa. Vaakatasoon asennettu paneelikin antaa teoriassa varsin hyvän tuotannon, mutta käytännössä tämä on huono eikä yleensä edes paneelivalmistajien suosittelema asento. Tämä siksi että esimerkiksi lumi, pöly ja roskat jäävät paneelin päälle eikä se puhdistu kunnolla sateellakaan.
Etelään suunnattu pystypinta on hyvä talvella, mutta muulloin se ei ole parhaimmillaan, kun aurinko paistaa korkealta ja sekä aamulla että illalla pystypinta jää varjoon verrattuna kallistettuun tasoon. Pystypinnan etu talvella on toki se, ettei siinä juurikaan pysy lumi. Toisaalta silloin tuottokin on varsin pieni. Toisaalta pystyasentoon asennettu paneeli ei puhdistu yhtä tehokkaasti sateella. Optimaaliseen kulmaan asennettu paneelikenttä puhdistuu itsekseen kuitenkin varsin nopeasti auringon alettua lämmittää paneelikenttää olettaen, että lumi ei pääse kasautumaan paneelien alareunaan.
Itä- ja länsisuunnat auttavat antamaan mukavasti lisää tuotantoa aamulla ja illalla, mutta keväällä ja syksyllä ne eivät ole parhaimmillaan. Sen sijaan kaakko ja lounas ovat vielä koko vuoden tuotannon kannalta hyviä suuntia, joskin niillä ei saada vielä parasta mahdollista vaikutusta vuorokausituotannon jakautumiseen.
Taulukko on laskettu ilmatieteen laitoksen testivuoden ja datan perusteella.